13.6.2017 VakO 986:2016

Työtapaturma - Vuosityöansio - Omaishoitaja

Diaarinumero: 986:2016
Sovellettu lainsäädäntö: Tapaturmavakuutuslaki 1 § 1 mom., 16 § 1 mom. 1 kohta, 28 § 1 ja 2 mom. sekä 28 a §
Antopäivä: 13.6.2017

A:lle oli sattunut tapaturma määräaikaisessa lyhytaikaiseksi tarkoitetussa työsuhteessa. Hän oli toiminut palkkatyön ohessa omaishoitajana. Vakuutusoikeus katsoi, että vaikka omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa, omaishoitajana toimiminen edellyttää työpanosta ja siitä maksettava omaishoitajan palkkio voidaan rinnastaa rahapalkkaan, luontoisetuun tai muuhun vastikkeeksi tehdystä työstä katsottavaan etuun. Omaishoitajan palkkiota voidaan näin ollen pitää tapaturmavakuutuslain 28 a §:n 1 momentissa tarkoitettuna työansiona, joka tulee ottaa huomioon vuosityöansiota määrättäessä. Omaishoitajan palkkio voidaan kuitenkin ottaa vuosityöansiossa huomioon vain, mikäli tämä on ollut kykenemätön myös omaishoitajan työhön ja häneltä on tämän vuoksi jäänyt palkkio saamatta. Koska vakuutusoikeudelle ei ollut toimitettu selvitystä siitä, onko A ollut kykenemätön myös omaishoitajan työhön ja oliko häneltä jäänyt palkkio tämän vuoksi saamatta, vakuutusoikeus harkitsi oikeaksi palauttaa asian vakuutuslaitokselle tämän selvittämiseksi.

Esitiedot

A oli tapaturman sattuessa 11.7.2014 ollut 26.5.2014 alkaneessa määräaikaisessa työsuhteessa. Kyse oli ollut urakkatyöstä, johon osallistuneiden muiden työntekijöiden työsuhde oli päättynyt 25.7.2014. A oli aikaisemmin ollut saman työnantajan palveluksessa. A:n työansiot olivat vaihdelleet merkittävästi aikaisempina vuosina ja hänellä oli ollut vuosittain työttömyyspäiviä. A:lle oli myös maksettu omaishoitajan palkkioita, jotka oli otettu verotuksessa huomioon palkkoina ja luontoisetuuksina.

Vakuutuslaitos oli maksanut työtapaturman perusteella A:lle päivärahaa ajalta 1.10. - 31.10.2014 minimivuosityöansion 12.440 euroa mukaan.

A haki päätökseen muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati suurempaa päivärahaa. A vetosi aikaisempien vuosien työtuloihinsa sekä saamaansa omaishoitajan palkkioon.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

Kun otetaan huomioon, että kyseessä on ollut lyhyehköksi aikaa tarkoitettu määräaikainen työsuhde, A:n vuosityöansiota ei voida määrittää pelkästään hänen tässä työssä saamiensa ansioiden perusteella. A:n työansiot ovat vaihdelleet merkittävästi aikaisempina vuosina eikä myöskään vuoden 2013 ansioita voida pitää hänen vakiintuneena ansiotasonaan. A:n aikaisempien vuosien ansiotaso ja vuosittainen työttömyys huomioon ottaen vuosityöansiota ei voida arvioida tapaturman sattumisvuoden 2014 vähimmäisvuosityöansiota 12.440 euroa suuremmaksi.

A:n saamia omaishoitajan hoitopalkkioita ei voida pitää tapaturmavakuutuslain 28 a §:ssä tarkoitettuna työntekijän työstä saamana vastikkeena. Omaishoitosopimuksen kunnan kanssa tehnyt omaishoitaja ei ole omaishoidon tuesta annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan, vaan omaishoitajan hoitopalkkio on osa kunnan myöntämää omaishoidon tukea, johon kuuluu myös tarvittavat palvelut hoidettavalIe ja omaishoitajan vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut. Kyseessä on enemmän etuus kuin työansio. Omaishoitaja ei kuulu työntekijöitä koskevan pakollisen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, vaan omaishoidon tuesta annetun lain 10 §:n 3 momentissa on erikseen säädetty omaishoitajan tapaturmaturvasta siten, että omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen kunnan on otettava hoitajalle tapaturmavakuutuslain 57 §:n 1 momentin mukainen vakuutus, jossa on erikseen sovittu vuosityöansio. Muun muassa yrittäjät, jotka eivät kuulu tapaturmavakuutuslain mukaan pakolliseen vakuutukseen, voivat turvata itselleen oikeuden tapaturmavakuutuslain mukaisiin etuuksiin ottamalla tapaturmavakuutuslain 57 §:n 1 momentin mukaisen vakuutuksen, jossa on erikseen sovittu vuosityöansio. Tapaturmavakuutuslain 28 §:n 5 momentin mukaan, jos työntekijä on tapaturman sattuessa tehnyt myös tämän lain 57 §:n 1 momentin mukaan vakuutettua yrittäjätyötä, hänen vuosityöansiossaan otetaan huomioon myös tällaisen vakuutuksen mukainen vuosityöansio tapaturman sattuessa. Sama koskee edellä mainitun lainkohdan mukaan myös maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaan vakuutettua maatalousyrittäjätyötä ja tällaisen vakuutuksen mukaista vuosityöansiota. Omaishoitajan hoitopalkkion osalta ei vastaavaa säännöstä ole tapaturmavakuutuslaissa.

Kun otetaan huomioon, että kyseessä ei ole työstä työsopimuksen perusteella maksettava vastike eikä tapaturmavakuutuslaissa ole säännöstä siitä, että omaishoitajan hoitopalkkio (omaishoitajalle otetun tapaturmavakuutuslain 57 §:n 1 momentin mukaisen vakuutuksen mukainen sovittu vuosityöansio) otetaan huomioon vuosityöansiota määritettäessä, A:lle maksettuja omaishoitajan hoitopalkkioita ei oteta huomioon vuosityöansiota määritettäessä.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden johdosta korkeampaa päivärahaa kuin 12.440 euron vuosityöansion mukaisesti eli 34,56 euroa päivässä.

A kertoi olleensa kyseessä olevan työnantajan palveluksessa jo vuodesta 2012 alkaen, ei siis vasta toukokuusta 2014 lähtien. Hänet oli vain lomautettu työsuhteen aikana. A:n mukaan rakennusalalla ansiotason vakiintuneisuus tulee määritellä todellisen tilanteen mukaan. Hänen työsuhteensa olisi jatkunut, jos hän ei olisi loukkaantunut. Rakennusalalla tällaista työsuhdetta käsitellään vakiintuneena. A vetosi siihen, että lain mukaisissa tilapäisissä ja kausiluontoisissa töissä, kuten juuri rakennusalan ja metsätöissä vuosityöansio joudutaan arvioimaan ja perussääntönä esimerkiksi työttömyyden osalta on, että sitä pidetään vakiintuneena vain, jos sitä on tapaturman sattumisvuonna sekä kahtena edellisenä vuonna. Hän oli ollut alkuvuodesta töissä helmi-maaliskuussa ja sitten uudelleen toukokuusta eteenpäin samalla työnantajalla. Tämä koskee myös edellisiä vuosia eli työttömyyttä voidaan pitää vakiintuneena.

A katsoi myös, että omaishoitajan työ on vakuutuksenalaista työtä ja se tulee ottaa huomioon vuosityöansiossa. Hänen ennakonpidätyksenalainen tulonsa vuonna 2014 oli 11.705,47 euroa, vuonna 2013 tulot olivat 30.831,81 euroa ja vuonna 2012 tulot olivat 24.748,99 euroa.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä muutettiin siten, että omaishoitajan hoitopalkkiot tuli ottaa huomioon A:n vuosityöansiota määritettäessä. Muilta osin valitus hylättiin. Asia palautettiin vakuutuslaitokselle päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten. Äänestysratkaisu 4 - 1.

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus hyväksyy tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut asiakirjoista ilmenevän keskeisen selvityksen sekä sovellettujen säännösten ja oikeuskäytännön osalta.

Vakuutusoikeus toteaa lisäksi, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan A:lle on maksettu ennakonpidätyksenalaista omaishoitajan palkkiota 1.749 euroa vuonna 2009, 4.961 euroa vuonna 2010, 5.878,80 euroa vuonna 2011, 6.049,54 euroa vuonna 2012 ja 5.136,95 euroa vuonna 2013. Omaishoitajan palkkio on otettu A:n verotuksessa huomioon palkkoina ja luontoisetuina.

Vakuutusoikeus katsoo, että vaikka omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa, omaishoitajana toimiminen edellyttää työpanosta ja siitä maksettava omaishoitajan palkkio voidaan rinnastaa rahapalkkaan, luontoisetuun tai muuhun vastikkeeksi tehdystä työstä katsottavaan etuun. Omaishoitajan palkkiota voidaan näin ollen pitää tapaturmavakuutuslain 28 a §:n 1 momentissa tarkoitettuna työansiona, joka tulee ottaa huomioon vuosityöansiota määrättäessä. Omaishoitajan palkkio voidaan kuitenkin ottaa vuosityöansiossa huomioon vain, mikäli tämä on ollut kykenemätön myös omaishoitajan työhön ja häneltä on tämän vuoksi jäänyt palkkio saamatta. Koska vakuutusoikeudelle ei ole toimitettu selvitystä siitä, onko A ollut kykenemätön myös omaishoitajan työhön, ja onko häneltä jäänyt palkkio tämän vuoksi saamatta, vakuutusoikeus harkitsee oikeaksi palauttaa asian vakuutuslaitokselle tämän selvittämiseksi.

Vakuutusoikeus toteaa lisäksi, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan A:lla on ollut verotettavia päätoimen palkka-ansioita saman työnantajan työsuhteen perusteella jo vuonna 2013. Asiassa esitettyjen palkkatodistusten mukaan työsuhde, jonka aikana tapaturma on sattunut, oli alkanut 26.5.2014. A:n vakuutusoikeudessa esittämät seikat ja uusikin selvitys huomioon ottaen A:n työansion on tapaturman sattuessa katsottava olleen poikkeuksellisesta syystä korkeampi kuin hänen aiempien vuosien työansioiden perusteella laskettava vakiintunut työansionsa.

Eri mieltä olleen jäsenen lausunto

Hylkään A:n valituksen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan perusteluin.

Lainkohdat

Tapaturmavakuutuslaki 1 § 1 mom., 16 § 1 mom. 1 kohta, 28 § 1 ja 2 mom. sekä 28 a §

 
Julkaistu 1.9.2017