Vakuutusoikeus on 17.6.2026 antanut päätöksiä Vastaamon tietomurtoon liittyvien törkeiden kiristysten yritysten johdosta rikosvahinkolain nojalla suoritettavista kärsimyskorvauksista.
Vakuutusoikeus on ratkaissut 26 Valtiokonttorin päätöksestä tehtyä valitusta koskien törkeän kiristyksen yrityksestä aiheutuneesta kärsimyksestä rikosvahinkolain nojalla suoritettavan korvauksen määrää. Valituksenalaisilla Valtiokonttorin päätöksillä oli myönnetty joko 500 euron, 1 000 euron tai 1 500 euron suuruinen korvaus riippuen siitä, mitä esitetystä selvityksestä oli ilmennyt niiden henkilö- ja potilastietojen sisällöstä, joiden levittämisellä kiristäjä oli uhannut. Vakuutusoikeus muutti Valtiokonttorin päätöstä ja korotti kärsimyskorvausta 500 eurolla 11 asiassa ja hylkäsi valituksen 15 asiassa.
Vakuutusoikeus totesi annetuissa päätöksissä, että törkeän kiristyksen yrityksillä on loukattu muutoksenhakijoiden vapautta, joten heillä on tältä osin oikeus korvaukseen kärsimyksestä rikosvahinkolain nojalla. Rikosvahinkolain mukaisen kärsimyskorvauksen määrä arvioidaan nimenomaan tekijän syyksi luetun törkeän kiristyksen yrityksen perusteella. Sen sijaan kärsimyskorvauksen määrittelyssä rikosvahinkolain nojalla ei voida huomioida sitä, että kiristyksen kohteena olevat potilastiedot on julkaistu internetissä, koska tältä osin kyse on ollut yksityisyyttä loukkaavasta teosta eli yksityiselämää loukkaavien tietojen levittämisestä, eikä sen tyyppisestä loukkauksesta ole mahdollista saada kärsimyskorvausta rikosvahinkolain perusteella.
Vakuutusoikeudessa oli arvioitavana kärsimyksen määrä, jonka kyseessä olevasta törkeän kiristyksen yrityksestä seurannut vapauden loukkaus on ollut omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus. Kärsimyskorvauksen määrän arviointi tuli tehdä objektiivisesti arvioitavien seikkojen perusteella ja lähtökohtana oli sen kärsimyksen määrä, jonka kulloinkin arvioitavana olevan kaltaiset loukkaukset tyypillisesti aiheuttavat. Lisäksi vakuutusoikeus totesi, että vaikka henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset eivät ole vakuutusoikeutta sitovia, vakuutusoikeus on oikeuskäytännössään vakiintuneesti tukeutunut niihin soveltuvin osin ja pyrkinyt siten korvausta määrittäessään yhdenmukaiseen oikeus- ja korvauskäytäntöön, jossa keskenään samantyyppisissä tapauksissa pyritään samansuuruisiin korvauksiin. Näin ollen vakuutusoikeus sovelsi mainittujen suositusten loukkauksen aiheuttamaa kärsimystä koskevan III luvun kohdan 1.13 kiristys mukaista korvausasteikkoa (600–2 400 euroa).
Vakuutusoikeus katsoi, että arvioitavana olevissa törkeän kiristyksen yrityksissä oli loukattu muutoksenhakijan vapautta uhkaamalla etäältä henkilökohtaisella sähköpostilla lähetetyllä kiristysviestillä julkaista hänen erittäin arkaluonteiset henkilö- ja potilastietonsa sekä käyntimerkintänsä internetissä, mikäli hän ei maksa 200 tai 500 euroa bitcoineina 24 tunnin tai 48 tunnin kuluessa.
Vakuutusoikeus arvioi, ettei loukkauksen laadun osalta teon kestosta, tekotavasta ja teko-olosuhteista tai teolla tavoitellusta taloudellisesta edusta tullut esiin korvauksen määrää korottavia seikkoja. Vakuutusoikeus katsoi, että loukkauksen laadusta kertoi myös teossa käytetyn uhkauksen sisältö, joka koski arkaluonteisten henkilö- ja potilastietojen sekä käyntimerkintöjen julkaisemista internetiin. Tämän vakuutusoikeus arvioi jo lähtökohtaisesti puoltavan henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan korvausasteikon alarajaa suurempaa korvausmäärää. Lisäksi osassa asioita esitetyt kiristäjän hallussa olleita potilastietoja koskevat asiakirjat sisälsivät sellaista tietoa terapiassa keskustelluista aiheista, että voitiin objektiivisesti arvioida osassa tapauksia kiristyksen kohteena olevan tiedon joko jossain määrin tai merkittävästi edelleen korottavan korvauksen määrää, tai olleen luonteeltaan sellaista, ettei sen perusteella ollut aihetta korottaa korvausta edelleen. Loukatun aseman, loukkaajan ja loukatun välisen suhteen tai loukkauksen julkisuuden perusteella vakuutusoikeus ei katsonut aiheelliseksi korottaa korvauksen määrää.
Vakuutusoikeus korostaa, että se on tehnyt korvauksien määrää koskevat arviot tapauskohtaisesti asioissa esitetyn selvityksen perusteella. Jokaisessa asiassa vakuutusoikeus katsoi, että käräjäoikeuden syyksi lukeman teonkuvauksen mukainen törkeän kiristyksen yritys, jossa on uhattu erittäin arkaluonteisten henkilö- ja potilastietojen sekä käyntimerkintöjen internetiin julkaisemisella, on tyypillisesti ollut omiaan aiheuttamaan sen kohteelle merkittävää kärsimystä. Asioissa, joissa terapiakirjauksista ilmeni, että muutoksenhakija oli käsitellyt terapiassa aiheita, jotka objektiivisesti arvioituna eivät olleet poikkeuksellisen arkaluonteisia tai omiaan aiheuttamaan erityistä häpeää, vakuutusoikeus arvioi, että teosta aiheutunut kärsimys oli merkittävää ja kohtuulliseksi ja oikeuskäytännön mukaiseksi rikosvahinkolain nojalla suoritettavaksi kärsimyskorvauksen määräksi katsottiin 1 000 euroa. Niissä asioissa, joissa terapiakirjauksista ilmeni, että muutoksenhakija oli käsitellyt terapiassa aiheita, jotka objektiivisesti arvioituna olivat olleet hyvin arkaluonteisia, mutta eivät omiaan aiheuttamaan erityistä häpeää, vakuutusoikeus arvioi, että teko oli omiaan aiheuttamaan sen kohteelle suurta kärsimystä, josta kohtuullisena ja oikeuskäytännön mukaisena rikosvahinkolain nojalla korvattavana kärsimyskorvauksen määränä pidettiin 1 500 euroa. Asioissa, joissa terapiakirjauksista ilmeni, että muutoksenhakija oli käsitellyt terapiassa aiheita, jotka objektiivisesti arvioituna olivat olleet hyvin arkaluonteisia ja omiaan aiheuttamaan myös häpeää, vakuutusoikeus arvioi, että teko on ollut omiaan aiheuttamaan sen kohteelle erityisen suurta kärsimystä, josta kohtuullisena ja oikeuskäytännön mukaisena rikosvahinkolain nojalla korvattavana kärsimyskorvauksen määränä pidettiin 2 000 euroa.
Vakuutusoikeudessa käsiteltävinä olevissa asioissa ratkaistiin vain kyseiselle muutoksenhakijalle suoritettavan kärsimyskorvauksen määrä asiassa esitetyn selvityksen perusteella eikä vakuutusoikeus ole voinut yksittäisen muutoksenhakijan asian ratkaisun yhteydessä ottaa kantaa siihen, miten kärsimyskorvaus tulisi muiden mahdollisten muutoksenhakijoiden kohdalla määrittää.
Päätöstilaukset: vakuutusoikeus@oikeus.fi
Päätösnumerot 1188/2025, 1434/2025 ja 1565/2025