VakO 2325:2024

Kysymys siitä, osoittaako työntekijän laiminlyönti ilmoittaa palkkatuloja verotuksessaan tai korjata esitäytettyä veroilmoitusta, että kyseessä on palkkaturvalain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen järjestely palkkaturvan saamiseksi.

Palkkaturvalakia koskevassa oikeuskäytännössä palkkaturvan myöntämiseksi on voitu edellyttää, että työsuhteen, joka oikeutti palkkaturvan saamiseen, oli oltava paitsi yksityisoikeudellisesti pätevä myös muussa suhteessa oikeudellisesti moitteeton. Vaatimusta työsuhteen oikeudellisesta moitteettomuudesta ei kuitenkaan voida tulkita siten, että pelkkä työsuhteesta johtuvien verojen maksuvelvoitteen laiminlyönti voisi olla perusteena evätä työntekijän oikeus palkkaturvaan.

Pelkkää työntekijän mahdollista laiminlyöntiä korjata tai täydentää esitäytetyssä veroilmoituksessa olevia tietoja ei voida pitää osoituksena siitä, että työntekijän palkkaturvana hakema saatava perustuisi palkkaturvalain 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun sopimukseen tai järjestelyyn, joka on ilmeisesti tehty palkkaturvan saamiseksi. Lisäksi yksistään sillä perusteella, ettei työnantaja ollut ilmoittanut palkkoja verottajalle, ei käsiteltävänä olevassa asiassa voitu todeta kyseessä olevan pimeä palkanmaksu. Näin ollen A:n palkkaturvahakemusta ei olisi tullut hylätä palkkaturvalain 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna sopimuksena tai järjestelynä palkkaturvan saamiseksi.

Esitiedot

A haki palkkaturvasta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (jatkossa ELY-keskus) 12.9.2022 saapuneella hakemuksella työsuhteesta johtuvaa urakkapalkkaa ajalta 26.4.-22.7.2022.
A oli tehnyt työnantajansa kanssa hyvin vähäisillä tiedoilla varustetun työsopimuksen ja suullisesti sopinut palkasta. Työsuhde oli alkanut 26.4.2022. A oli ilmoittanut työnantajalle 22.7.2022 työsuhteen purkautuneen palkanmaksun laiminlyönnin johdosta. Työnantajayritys oli asetettu konkurssiin 14.2.2023 ja konkurssi oli rauennut varojen puutteessa 6.6.2023. Konkurssipesän pesänhoitaja oli ilmoittanut ELY-keskukselle, ettei saatavia kiistetä eikä saatavia ole maksettu. Lisäksi pesänhoitajan kertoman mukaan yhtiön kirjanpito oli puutteellinen tai pitämättä.

ELY-keskus hylkäsi hakemuksen palkkaturvalain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisena järjestelynä palkkaturvan saamiseksi.

A haki muutosta ELY-keskuksen päätökseen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati palkkaturvan myöntämistä hakemuksensa mukaisesti.

Muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.

Muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta viittasi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksen perusteluihin.

Palkkaturvalain 8 §:n mukaan palkkaturvaviranomaisella on perustellusta syystä oikeus evätä palkkaturva tai harkita maksettavan palkkaturvan määrä seuraavissa tilanteissa:
1) työntekijän saatava perustuu sopimukseen tai järjestelyyn, joka on ilmeisesti tehty palkkaturvan saamiseksi.

A ei ole ilmoittanut tiliotteelta ilmeneviä tulojaan Verohallinnolle. Tulojen määrä on huomattava eikä tulojen ilmoittamisessa Verohallinnolle ole mitään alarajaa. Valituksessaan A toteaa, että osa saaduista tuloista on korvausta bensasta. Tiliotteelta ilmenee ostotapahtumia huoltoasemilta, mutta valituksen liitteenä ei ole esitetty mitään selvitystä työmatkoista. Työsuhteen tulee olla moitteeton, jotta palkkaturvaa voidaan maksaa. A:n esittämillä seikoilla päätöstä ei voida muuttaa.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati, että hänelle myönnetään hänen hakemansa määrä palkkaturvana. A totesi, ettei hän ole ollut osallisena palkkaturvan saamiseksi tehdyssä järjestelyssä. Hän oli tehnyt työnantajan kanssa hyvin vähäisillä tiedoilla varustetun työsopimuksen ja suullisesti sopinut palkasta.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin. Asia palautettiin KEHA-keskukselle (aiemmin ELY-keskus) uudelleen käsiteltäväksi.

Vakuutusoikeuden perustelut

Palkkaturvalain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan palkkaturvaviranomaisella on perustellusta syystä oikeus evätä palkkaturva tai harkita maksettavan palkkaturvan määrä, kun työntekijän saatava perustuu sopimukseen tai järjestelyyn, joka on ilmeisesti tehty palkkaturvan saamiseksi.

Palkkaturvalain esitöissä (HE 104/1998 vp) on 8 §:n 1 momentin 1 kohdan osalta yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että sopimuksesta olisi kysymys silloin, kun on syytä epäillä, ettei työnantaja maksukykyisenä olisi sopimukseen sitoutunut, vaan se on tehty vain siinä tarkoituksessa, että valtio maksaisi saatavan palkkaturvana. Sopimus, joka voitaisiin tehdä työsuhteen päättymisen jälkeenkin, voisi koskea saatavan perusteen ja määrän lisäksi myös esimerkiksi sen erääntymisaikaa. Sopimisen ei tarvitsisi olla nimenomaista, vaan riittäisi, että työntekijän ja työnantajan välille syntyy asiasta riittävä yhteisymmärrys. Myös oikeudenkäynnissä tehty sovinto voisi olla säännöksessä tarkoitettu sopimus palkkaturvan saamiseksi. Järjestelystä olisi kysymys silloin, kun asiasta ei ole työnantajan ja työntekijän kesken sovittu eikä heidän välillään vallitse asiasta edes yhteisymmärrystä, mutta työnantaja omalla passiivisuudellaan tai muulla käyttäytymisellään saa aikaan sen, että perusteeton saatava jouduttaisiin maksamaan palkkaturvana. Tällaisen järjestelyn voisi toteuttaa esimerkiksi vahingonkorvausta koskeva yksipuolinen tuomio tilanteessa, jossa vaatimus esitetään vasta työnantajan tultua maksukyvyttömäksi ja pitkähkön ajan kuluttua korvausperusteen syntymisestä, ellei vaatimuksen esittämiselle vasta tässä vaiheessa voida esittää asiallisia perusteita. Sopimuksesta tai järjestelystä voisi olla kysymys esimerkiksi sellaisten pelaajasopimusten kohdalla, joissa on sovittu suurehkoista palkkioista, joihin on sisällytetty muun muassa lomaetuudet. Pelaaja on tietoisesti luopunut pakottavan lainsäädännön mukaisesta saatavastaan eikä hänellä ole ollut tarkoituskaan vaatia sen maksamista sopimuksen kestäessä, vaan vasta työsuhteen päätyttyä palkkaturvana.

ELY-keskus on 2.1.2024 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n 3.8.2022 päivätyn työsuhdesaatavia koskevan palkkaturvahakemuksen. Päätöksensä perusteluissa ELY-keskus on viitannut korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun KHO:1997:35, jonka mukaan palkkaturvalakia oli tulkittava siten, että työsuhteen, joka oikeutti palkkaturvan saamiseen, oli oltava paitsi yksityisoikeudellisesti pätevä myös muussa suhteessa oikeudellisesti moitteeton. ELY-keskus on lisäksi todennut, että sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus ovat käytännössään vahvistaneet sen, että pimeä palkanmaksu on palkkaturvan maksamisen este. Päätöksen mukaan A ei ole ilmoittanut saamiaan tuloja Verohallinnolle veroilmoituksessaan ja ilmoittamatta jätettyjen tulon määrä on huomattava. Edelleen päätöksessä on todettu, ettei A ole eritellyt saatavia palkanmaksukausittain tai esittänyt muutakaan selvitystä tehdystä työstä. Edellä mainituin perusteluin ELY-keskus on katsonut kyseessä olevan palkkaturvalain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen järjestely palkkaturvan saamiseksi.

Vakuutusoikeus toteaa, että palkkaturvalaissa tai sen esitöissä ei ole asetettu edellytykseksi palkkaturvan maksamiselle, että hakijan työsuhde on oikeudellisesti moitteeton, vaan kyseinen edellytys perustuu palkkaturvalakia koskevaan oikeuskäytäntöön. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO:1997:35 mukaan työntekijän työsopimukseen perustuva oikeus palkkaturvaan valtiolta ei ole yhtä laaja kuin työntekijän oikeus palkkasaatavaan työnantajaltaan. Tämä laissa säädetty poikkeus oli ymmärrettävä ilmauksena periaatteesta, että valtio työsuhteen ulkopuolisena osapuolena ei ollut yhtä laajassa vastuussa työntekijälle palkkasaamisesta kuin työnantaja. Näistä lähtökohdista palkkaturvalakia oli tulkittava siten, että työsuhteen, joka oikeutti palkkaturvan saamiseen, oli oltava paitsi yksityisoikeudellisesti pätevä myös muussa suhteessa oikeudellisesti moitteeton.

Korkein hallinto-oikeus tai vakuutusoikeus eivät ole antaneet ratkaisuja, joiden perusteella edellä mainittua vaatimusta työsuhteen oikeudellisesta moitteettomuudesta olisi tulkittava siten, että pelkkä työsuhteesta johtuvien verojen maksuvelvoitteen laiminlyönti voisi olla perusteena evätä työntekijän oikeus palkkaturvaan. Vakuutusoikeus toteaa, että palkkaturvalain 6 §:n mukaan palkkaturvan saamisen edellytyksenä on työnantajan maksukyvyttömyys, joka voi ilmetä muun muassa laiminlyöntinä ajallaan tilittää säädetyt ennakonpidätykset tai maksaa työnantajasuoritukset. Työntekijä ei vastaa työnantajansa mahdollisista verojen maksamista koskevista velvoitteista, eikä hänen voida olettaa olevan niistä tietoinen ainakaan ennen esitäytetyn veroilmoituksen saamista. Esitäytetty veroilmoitus puolestaan lähetetään verovelvolliselle vasta palkanmaksua seuraavan kalenterivuoden aikana. Työntekijän mahdollista laiminlyöntiä korjata tai täydentää esitäytetyssä veroilmoituksessa olevia tietoja ei voida pitää osoituksena siitä, että työntekijän palkkaturvana hakema saatava perustuisi palkkaturvalain 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun sopimukseen tai järjestelyyn, joka on ilmeisesti tehty palkkaturvan saamiseksi.

Lisäksi jotta palkkaturva voitaisiin hylätä niin sanotun pimeän palkanmaksun perusteella, voidaan edellyttää, että asiasta on joko sovittu työnantajan ja työntekijän kesken tai ainakin, että työntekijä hyväksyy sen, että palkka maksetaan pimeästi. Yksistään sillä perusteella, ettei työnantaja ole ilmoittanut palkkoja verottajalle, ei nyt käsiteltävänä olevassa asiassa voida todeta kyseessä olevan pimeä palkanmaksu.

Vakuutusoikeus katsoo, ettei ELY-keskuksen olisi tullut mainitsemillaan perusteilla hylätä A:n palkkaturvahakemusta. Myöskään sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan ei olisi tullut hylätä valitusta päätöksestään ilmenevin perusteluin. Tämä vuoksi valituksenalainen päätös on kumottu ja asia palautettu palkkaturvaviranomaiselle eli KEHA-keskukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Lainkohdat

Palkkaturvalaki 8 § 1 mom.
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 81 § 1 mom.