VakO 21318:2021

A:n työmarkkinatuki oli lakkautettu 1.7.2018 lukien sillä perusteella, että A oli päätoiminen opiskelija. Kansaneläkelaitos ei ollut antanut A:lle valituskelpoista päätöstä siitä, oliko A:n omaehtoisen opiskelun tukeminen työttömyysetuudella tullut lakkauttaa 1.7.2018 lukien. Vakuutusoikeudessa oli käsiteltävänä valitusasia koskien työmarkkinatuen ja korotusosan liikamaksun takaisinperintää ajalta 1.7.–10.12.2018. Vakuutusoikeus kumosi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja palautti asian Kansaneläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi, koska takaisinperinnän perustetta koskevaa asiaa ei oltu omaehtoisten opintojen tukemisen lakkauttamisen osalta asianmukaisesti ratkaistu valituskelpoisella päätöksellä.

Esitiedot

Kansaneläkelaitos oli myöntänyt A:lle työmarkkinatuen ja korotusosan omaehtoisen opiskelun ajalle 16.3.2018–31.12.2019. Työ- ja elinkeinotoimisto oli 25.1.2019 antanut työvoimapoliittisen lausunnon, jonka mukaan A:lla ei ollut oikeutta omaehtoisen opiskelun perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen 1.7.2018 lähtien. Kansaneläkelaitos oli sen jälkeen lakkauttanut A:n työmarkkinatuen 1.7.2018 lukien, koska työ- ja elinkeinotoimiston lausunnon mukaan A oli päätoiminen opiskelija.

A valitti Kansaneläkelaitoksen antamasta lakkautuspäätöksestä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan, joka jätti valituksen tutkimatta siltä osin, kun se koski liikamaksun takaisinperintää ja omaehtoisen opiskelun perusteella maksettavaa työmarkkinatukea. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen muilta osin.

Kansaneläkelaitos päätti periä osan liikaa maksetusta työmarkkinatuesta ja korotusosasta takaisin ajalta 1.7.–10.12.2018.

A haki Kansaneläkelaitoksen takaisinperintää koskevaan päätökseen muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati, että takaisinperinnästä luovutaan kokonaan.

Muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.

Muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut

Työttömyysturvalain 11 luvun 10 §:n mukaan jos työttömyysetuutta on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, liikaa maksettu etuus on perittävä takaisin. Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä työttömyysetuuden aiheeton maksaminen ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta katsoo, että takaisinperinnästä ei ole syytä luopua tai sitä ei ole syytä kohtuullistaa enemmälti A:n esittämistä sosiaalisista ja taloudellisista seikoista huolimatta.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati, että takaisinperinnästä luovutaan kokonaan.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus kumosi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja palautti asian Kansaneläkelaitokselle viivytyksettä uudelleen käsiteltäväksi.

Vakuutusoikeus poisti takaisinperinnän perusteena olleen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan antaman lainvoimaisen päätöksen.

Vakuutusoikeuden perustelut

Työttömyysturvalain 1 luvun 4 §:n 3 momentin mukaan työ- ja elinkeinotoimisto tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus antaa työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä Kansaneläkelaitosta ja työttömyyskassaa sitovan lausunnon siten kuin 11 luvun 4 §:ssä säädetään.

Työttömyysturvalain 11 luvun 4 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan työ- ja elinkeinotoimisto antaa 1 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun työvoimapoliittisen lausunnon julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetusta opintojen todisteellisesta keskeytymisestä sekä 5–7 §:ssä säädetyistä työttömyysetuudella tuettuun työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun liittyvistä edellytyksistä.

Työttömyysturvalain 11 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan tulee antaa työttömyysetuuden myöntämistä, epäämistä, tarkistamista, lakkauttamista ja takaisinperintää koskevassa asiassa hakijalle kirjallinen päätös. Työttömyysturvalain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta (nykyiseltä nimeltään sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta) ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvun 7 §:n mukaan, sellaisena kuin se oli voimassa 31.7.2019 saakka, työ- ja elinkeinotoimisto seuraa työnhakijan opintojen etenemistä työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitulla tavalla. Jos työnhakija ei etene opinnoissaan riittävästi tai laiminlyö ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle opintojen etenemisestä työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitulla tavalla, oikeus työttömyysetuuteen lakkaa ajankohdasta, josta työnhakijan opintojen ei voida katsoa edenneen riittävästi tai jona työnhakijan olisi tullut ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle opintojen etenemisestä. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta työttömyysetuutta koskevan oikeuden lakkaamisesta. Ennen päätöksen tekemistä työnhakijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia on muutettu lailla julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvun 7 §:n ja 14 luvun 1 §:n muuttamisesta (887/2019) 1.8.2019 alkaen. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvun 7 §:n 4 momentti kuuluu lain muutoksen jälkeen seuraavasti: Työ- ja elinkeinotoimisto päättää 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta työttömyysetuutta koskevan oikeuden lakkaamisesta antamalla työvoimapoliittisen lausunnon. Työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta säädetään työttömyysturvalaissa. Työnhakijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen työvoimapoliittisen lausunnon antamista.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 14 luvun 1 §:ää on vastaavasti 1.8.2019 alkaen muutettu lisäämällä siihen 5 momentti, jonka mukaan työ- ja elinkeinotoimiston 6 luvun 7 §:n perusteella antamaan työvoimapoliittiseen lausuntoon työttömyysetuutta koskevan oikeuden lakkaamisesta ei saa vaatia oikaisua eikä siitä saa valittaa. Muutoksenhausta Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella antamaan päätökseen säädetään työttömyysturvalaissa.

Edellä mainittua lainmuutosta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 2/2019 vp) on todettu, että julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain säännöksiä täsmennettäisiin muutoksenhakuoikeuden osalta oikeuskäytännössä ilmenneiden epäselvyyksien takia. Henkilöllä olisi oikeus saada omaehtoisen opiskelun tukemiseksi maksettavan työttömyysetuuden lakkaamista koskeva päätös sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden tutkittavaksi. Hallituksen esityksessä on edelleen todettu, että vaikka omaehtoisen opiskelun tukemiseksi maksettavan työttömyysetuuden lakkaamista koskevasta muutoksenhakukiellosta ei ole säädetty, tarkoituksena on ennen lainmuutostakin ollut, että muutoksenhakuoikeus toteutuisi työttömyysturvalaissa säädetyllä tavalla. Tältä osin hallituksen esityksessä (HE 2/2019 vp) on viitattu hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 178/2009 vp), jonka yksityiskohtaisissa perusteluissa on työttömyysturvalain muutoksenhaun osalta todettu seuraavasti: ”Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 9 luvussa ehdotetaan säädettäväksi työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukemisesta työttömyysetuudella. Työnhakijan oikeusturva ehdotetaan toteutettavaksi siten, että työ- ja elinkeinotoimisto antaisi työttömyysetuuden maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon sellaisista omaehtoisen opiskelun tukemisen edellytyksistä, joihin ei liity työvoimapoliittista harkintaa. Työttömyysetuuden maksaja antaisi työvoimapoliittisen lausunnon perusteella päätöksen, josta voisi valittaa työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja sen päätöksestä edelleen vakuutusoikeuteen. Työvoimapoliittinen lausunto koskisi työnhakijan oikeutta työttömyysetuuteen, ei oikeutta esimerkiksi päästä koulutukseen tai oppilaitoksen päätöstä erottaa opiskelija.”

Hallituksen esityksessä (HE 2/2019 vp) on vielä todettu, että esitys varmistaisi henkilön oikeuden saada työttömyysturvaoikeutta koskeva asiansa sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden tutkittavaksi työttömyysturvalaissa säädetyllä tavalla. Kyseisellä hallituksen esityksellä on ollut tarkoitus ainoastaan selkeyttää lainsäädäntöä.

Työ- ja elinkeinotoimisto on 25.1.2019 antanut työvoimapoliittisen lausunnon, jonka mukaan A:lla ei ole oikeutta omaehtoisen opiskelun perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen 1.7.2018 lähtien. Sovellettaviksi oikeusohjeiksi on merkitty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvun 6 § ja 7 §. Lausunnon perusteluissa on todettu, että opintorekisteriotteen ja hakijan antaman selvityksen perusteella opinnot eivät ole edenneet. Lausunnossa on mainittu, että siihen ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla ja että muutosta voi hakea vasta Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan kirjalliseen päätökseen. Työ- ja elinkeinotoimisto on 29.1.2019 antanut toisen työvoimapoliittisen lausunnon, jonka mukaan A:lla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on päätoiminen opiskelija 1.7.2018 alkaen.

Vakuutusoikeus toteaa, että työ- ja elinkeinotoimiston 25.1.2019 antamassa lausunnossa on kysymys julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvun 6 ja 7 §:ssä säädetyistä työttömyysetuudella tuettuun työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun liittyvistä edellytyksistä. Vakuutusoikeus katsoo edellä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 2/2019 vp) sekä laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 178/2009 vp) sisällöstä lausutun perusteella, että myös ennen kyseistä lainmuutosta tarkoituksena on ollut, että työ- ja elinkeinotoimisto antaa omaehtoisten opintojen tukemisen lakkauttamista koskevan työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan tulee antaa valituskelpoinen päätös omaehtoisen opiskelun tueksi myönnetyn työttömyysetuuden lakkauttamisesta.

Kansaneläkelaitoksen 30.1.2019 antamalla päätöksellä on evätty A:n oikeus työmarkkinatukeen 1.7.2018 alkaen sillä perusteella, että hän on päätoiminen opiskelija. Kansaneläkelaitoksen 8.5.2020 antamalla päätöksellä A:lta on päätetty periä takaisin osa liikaa maksetusta työmarkkinatuesta ja korotusosasta ajalta 1.7.–10.12.2018. Kansaneläkelaitos ei sen sijaan ole antanut A:lle valituskelpoista päätöstä siitä, onko hänen omaehtoisen opiskelunsa tukeminen työttömyysetuudella tullut lakkauttaa 1.7.2018 lähtien. Näin ollen ja koska takaisinperinnän perustetta koskevaa asiaa ei ole omaehtoisten opintojen tukemisen lakkauttamisen osalta asianmukaisesti ratkaistu valituskelpoisella päätöksellä, vakuutusoikeus harkitsee oikeaksi kumota sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja palauttaa asian Kansaneläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi. Kansaneläkelaitoksen tulee antaa A:lle valituskelpoinen päätös opintojen pää- ja sivutoimisuutta koskevan asian lisäksi omaehtoisen opiskelun tukemisen lakkauttamisesta 1.7.2018 lähtien sekä mahdollisesta takaisinperinnästä.

Lisäksi vakuutusoikeus harkitsee oikeaksi poistaa takaisinperinnän perusteena olevan sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan 12.2.2020 antaman lainvoimaisen päätöksen, jolla A:n työmarkkinatuki on evätty 1.7.2018 alkaen sillä perusteella, että A on päätoiminen opiskelija, koska opintojen päätoimisuutta koskeva kysymys tulee edellä mainitulla tavalla käsitellä uudelleen.

Lainkohdat

Työttömyysturvalaki 1 luku 4 § 3 mom., 11 luku 3 § 1 mom. ja 4 § 1 mom. 5 kohta sekä 12 luku 1 § 1 mom.
Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 6 luku 6 § ja 7 §
Laki oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa 19 § 3 mom.