VakO 22114:2021

Etätyössä kotonaan työskennellyt A kolautti etäkokoukseen osallistuessaan kahvimukin hampaaseensa. Vakuutusoikeus kumosi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja jätti asian vakuutuslaitoksen antaman päätöksen lopputuloksen varaan. Vakuutusoikeus katsoi, että vaikka A oli osallistunut kahvia juodessaan etäkokoukseen, itse kahvinjuonti, jonka seurauksena tapaturma oli aiheutunut, ei kuulunut hänen työtehtäviinsä. Näin ollen tapaturman ei voitu katsoa sattuneen työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla työnteon yhteydessä eikä A ollut oikeutettu kyseisen lain mukaisiin korvauksiin.

Esitiedot
A oli kotonaan etätyössä ja osallistui tietokoneen äärellä istuen johtoryhmän etäkokoukseen. Kokouksen aikana hän kolautti kahvia juodessaan kahvimukin hampaaseensa. Vakuutuslaitos katsoi, että A:lla ei ole oikeutta työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin korvauksiin, koska vahinkotapahtuma ei ollut sattunut työtä tehdessä tai työntekoon välittömästi liittyvässä toiminnassa. Näin ollen kyse ei ole työtapaturmasta vaan vapaa-ajan vahingosta.

A haki vakuutuslaitoksen päätökseen muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati, että tapahtunut katsotaan työtapaturmaksi.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta kumosi valituksenalaisen päätöksen ja määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan lainmukaisen korvauksen A:lle sattuneesta tapaturmasta. Asia palautettiin vakuutuslaitokselle tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

Esitetyn selvityksen perusteella A on etäkokoukseen osallistumisen aikana kahvia juodessaan kolauttanut kahvimukin hampaaseensa. Hammas on alkanut iskun seurauksena heilua ja ensikäynnillä se on todettu poistokuntoiseksi.

Työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:n 1 momentin mukaan työssä sattuneena pidetään tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle työnteon yhteydessä. Lain esitöistä ei ilmene sellaisia seikkoja, joiden takia korvattaviksi olosuhteiksi tulisi katsoa ainoastaan välittömästi työhön liittyvä toiminta. Muutoksenhakulautakunta katsoo, että lainkohdassa tarkoitetulla tavalla työnteon yhteydessä tapahtuvana toimintana voidaan pitää myös sellaista toimintaa, joka tavanomaisesti liittyy työntekoon.

Muutoksenhakulautakunta katsoo, että A:n tapaturma on sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla työnteon yhteydessä. A on tapaturman sattuessa samanaikaisesti suorittanut työtehtäviään. Kahvin juomisessa työn tekemisen aikana ei ole ollut kyse ruokailuun liittyvästä toiminnasta tai tauon pitämisestä. Kahvin juonti päätetyöskentelyn ja etenkin kokoukseen osallistumisen yhteydessä on erittäin yleistä, se ei vaadi työnteon keskeyttämistä eikä se muutoksenhakulautakunnan arvion mukaan rinnastu esimerkiksi eväiden syömiseen tai muuhun työhön liittymättömään oheistoimintaan, joka ei kuuluisi työtapaturmavakuutuksen piiriin etätyöpisteellä tapahtuessaan. Kahvin juonnissa on kyse tavanomaisesta työnteon yhteydessä tapahtuvasta toiminnasta, minkä takia muutoksenhakulautakunta katsoo, että A:n tapaturma on sattunut työnteon yhteydessä ja sen myötä korvaukseen oikeuttavissa olosuhteissa.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

Vakuutuslaitos haki muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja
vaati sen kumoamista ja asian jättämistä antamansa päätöksen varaan.

Vakuutuslaitos katsoi, että A:lle sattunut tapaturma ei ole sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 21–25 §:n tarkoittamalla tavalla työtä tehdessä tai työntekoon välittömästi liittyvässä toiminnassa. Tapaturma sattui, kun kahvimuki kolahti A:n hampaaseen etäkokouksen aikana. Vahinkotapahtuma ei sattunut hänen tehdessään työtään eikä työntekoon välittömästi liittyvässä toiminnassa. Näin ollen A:lle ei tule myöntää työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista korvausta etätöissä sattuneesta tapaturmasta.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia jätettiin vakuutuslaitoksen antaman päätöksen lopputuloksen varaan.

Äänestysratkaisu (4–1).

Vakuutusoikeuden perustelut

Työtapaturma- ja ammattitautilain 15 §:n 1 momentin mukaan tämän lain mukaisena vahinkotapahtumana korvataan työtapaturma ja ammattitauti siten kuin jäljempänä säädetään.

Työtapaturma- ja ammattitautilain 20 §:n mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai työntekopaikan alueen ulkopuolella siten kuin 21–25 §:ssä säädetään.

Työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:n 1 momentin mukaan työssä sattuneena pidetään tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle työnteon yhteydessä. Työntekoon rinnastetaan lakiin tai työehtosopimukseen perustuva luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai muun henkilöstön edustajan tehtävän hoitaminen sekä työstä johtuva työnantajan asian hoitaminen.

Työtapaturma- ja ammattitautilain 25 §:n mukaan mitä 22 ja 23 §:ssä säädetään työntekopaikan alueella, asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sekä ruokailu- ja virkistystauolla sattuneen tapaturman korvaamisesta, ei sovelleta, kun työntekijä tekee työtään asunnossaan tai kun hän tekee muualla kuin työnantajan järjestämissä tiloissa työtä, jonka suorittamispaikkaa työnantaja ei ole määritellyt.

Työtapaturma- ja ammattitautilain esitöissä (HE 277/2014 vp) on 21 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että työntekijälle työnteon yhteydessä sattunutta tapaturmaa pidettäisiin työssä sattuneena eli työntekijän omat työtehtävät ja niiden tekemistavat määrittävät pykälän soveltamisalan. Työtehtävä voi olla koneella työskentelyä, laitteen ääressä työskentelyä tai liikkuen tehtävää työtä. Kun työn sisältö, työntekotavat ja työvälineet vaihtelevat huomattavastikin eri työntekijöillä, yksittäisessä tapauksessa arviointi tehdään sen mukaan, mitä työn tekemisestä ja työtehtävien sisällöstä on sovittu tai katsottava sovituksi.

Edellä mainituissa esitöissä on 25 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että pykälässä tarkoitettu työ voi olla niin sanottua etätyötä. Korvaussuoja rajattaisiin pykälässä tarkoitetun työskentelyn osalta vain 21 §:ssä tarkoitettuun työntekoon. Työnteon yhteydessä sattunut tapaturma korvattaisiin siis aina. Edelleen on todettu, että 25 §:n mukaiset rajoitukset ovat tarpeen, koska kotona työtään tekevän asunto on alue, jonne työnantajan oikeus välittömään työn johtoon ja valvontaan ei ulotu, ja usein työntekijä voi tällaisessa tapauksessa myös itse päättää työympäristöstään ja siitä, miten hän työnsä tekee.

Esitetyn selvityksen mukaan A on ollut kotonaan etätyössä ja osallistunut johtoryhmän etäkokoukseen. Kokouksen aikana hän on koneen äärellä istuessaan juonut kahvia ja kolauttanut kahvimukin hampaaseensa.

Vakuutusoikeus toteaa, että työtapaturma- ja ammattitautilain korvaussuoja etätyössä rajautuu vain lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuun työntekoon, ja katsoo, että korvattavuutta tulee tulkita suppeasti siten, että ainoastaan välittömästi työtehtävää suoritettaessa sattunut tapaturma kuuluu korvattavuuden piiriin. Vaikka A on kahvia juodessaan osallistunut etäkokoukseen, itse kahvinjuonti, jonka seurauksena tapaturma on aiheutunut, ei ole kuulunut hänen työtehtäviinsä. Näin ollen tapaturman ei voida katsoa sattuneen työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla työnteon yhteydessä. Sillä, että kahvinjuonti päätteen äärellä työskenneltäessä on hyvin tavanomaista, ei ole ratkaisevaa merkitystä asiaa arvioitaessa. Tähän nähden vakuutusoikeus katsoo, että A:lle ei ole sattunut työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitettua työtapaturmaa eikä hän ole oikeutettu kyseisen lain mukaisiin korvauksiin.

Eri mieltä olleen vakuutusoikeuden jäsenen äänestyslausunto

Hylkään valituksen ja hyväksyn tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut.

Lainkohdat

Työtapaturma- ja ammattitautilaki 15 § 1 mom., 20 §, 21 § 1 mom. ja 25 §