15.11.2019 VakO 716:2019

Asumistuki - Oikaisu vahingoksi - Takaisinperintä

Diaarinumero: 716:2019
Sovellettu lainsäädäntö: Laki yleisestä asumistuesta 38 §, ...Laki oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa 19 § 3 mom.
Antopäivä: 15.11.2019

Kansaneläkelaitos oli oikaissut asumistukipäätöksen vakuutetun vahingoksi pyytämättä hänen suostumustaan oikaisuun tai hakematta oikaistavan päätöksen poistamista. Kansaneläkelaitos oli katsonut, että oikaisu ei edellyttänyt vakuutetun suostumusta, koska oikaistun päätöksen virhe oli ollut ilmeinen ja se oli aiheutunut ruokakunnan omasta menettelystä. Vakuutusoikeus katsoi, että oikaistun päätöksen virheellisyyttä ei voitu pitää laissa tarkoitetulla tavalla ilmeisenä. Asiassa ei myöskään ollut osoitettu vakuutetun antaneen Kansaneläkelaitokselle virheellistä tietoa asumistuen määräytymiseen vaikuttavista seikoista ennen oikaistun päätöksen antamista. Vakuutetun ei muutoinkaan katsottu osoitetun omalla menettelyllään aiheuttaneen oikaistun päätöksen virheellisyyttä. Vakuutusoikeus katsoi, ettei myönnettyä asumistukea näin ollen voitu ilman sen saajan suostumusta oikaista hänen vahingokseen.

Esitiedot

Kansaneläkelaitos oli tarkistanut A:n asumistuen 1.2.2017 alkaen huomioiden asumistukeen vaikuttavina tuloina palkkatulot toimitettujen palkkakuittien perusteella sekä arvion peruspäivärahasta. A oli 15.1.2018 hakenut vuositarkistusta 1.2.2018 lukien. Kansaneläkelaitos oli 7.2.2018 antamallaan uudella päätöksellä lakkauttanut asumistuen 1.2.2017 lukien, koska tuloarvio oli ollut virheellinen eikä kaikkia työnantajia ollut huomioitu päätöksessä. A:lla ei hänen korjattu tuloarvionsa huomioon ottaen ole ollut oikeutta asumistukeen. Asumistuen liikamaksua oli syntynyt ajalta 1.2.2017 - 28.2.2018. Kansaneläkelaitoksen päätöksen perustelujen mukaan oikaisu A:n vahingoksi ei edellyttänyt A:n suostumusta, koska oikaistun päätöksen virhe oli ollut ilmeinen ja se oli aiheutunut ruokakunnan omasta menettelystä.

Kansaneläkelaitos antoi A:lle 9.4.2018 päätöksen, jonka mukaan ajalta 1.2.2017 - 28.2.2018 syntynyt liikamaksu peritään häneltä takaisin kokonaisuudessaan.

A haki Kansaneläkelaitoksen päätökseen muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. A vaati takaisinperinnästä luopumista kokonaan tai ainakin osittain.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen äänestyksen jälkeen.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

Käsittelyratkaisu

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Kansaneläkelaitos on 22.12.2016 antamallaan päätöksellä tarkistanut A:n asumistuen 1.2.2017 alkaen vuositarkistuksena. A:n tulona on otettu huomioon palkka X Oy:ltä 1 192,22 euroa kuukaudessa ja peruspäiväraha 11,65 euroa päivässä. A on kuitenkin 20.1.2017 aloittanut työt myös toisella työnantajalla Y Oy:llä. A ei ole hakenut asumistukensa tarkistusta tulojen muutoksen johdosta, vaan tulojen muutos on käynyt ilmi vasta asumistuen vuositarkistushakemuksen 15.1.2018 käsittelyn yhteydessä. A on kuitenkin toimittanut uuden työnantajan palkkalaskemia Kansaneläkelaitoksen työttömyysturvaosastolle 28.6.2017 eli noin kuusi kuukautta työskentelyn aloittamisesta.

Kansaneläkelaitos on 7.2.2018 antamallaan päätöksellä oikaissut 22.12.2016 antamansa päätöksen, koska A:n tulot on huomioitu virheellisen suuruisina. Päätös on oikaistu ilman A:n suostumusta, koska virhe on ollut ilmeinen ja se on aiheutunut ruokakunnan omasta menettelystä.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta toteaa, että A:n asumistuessa huomioitavat tulot 1.2.2017 alkaen ovat olleet todellisuudessa lähes 700 euroa suuremmat kuin Kansaneläkelaitoksen 22.12.2016 antamassa päätöksessä hänelle on huomioitu. Näin ollen Kansaneläkelaitoksen 22.12.2016 antama päätös on ilmeisen virheellinen.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta lisäksi toteaa, että päätöksen virheellisyys on johtunut A:n ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä. Ottaen huomioon uuden työn aloittamisen ja työsuhteesta ilmoittamisen välillä kulunut aika, sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta katsoo, että päätöksen virheellisyys on aiheutunut asianosainen omasta menettelystä. Näin ollen Kansaneläkelaitos on voinut oikaista 22.12.2016 antamansa päätöksen ilman A:n suostumusta ja takaisinperintäpäätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä.

Asiaratkaisu

Jos etuutta on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, liikaa maksettu etuus on perittävä takaisin. Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut tuensaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.

A:lle on maksettu aiheetta asumistukea yhteensä 3 164,33 euroa ajalla 1.2.2017 - 28.2.2018. Etuuden liikamaksu on syntynyt, koska asumistukea on myönnetty virheellisten tulotietojen perusteella. A on ennen asumistuen tarkistusajankohtaa aloittanut työt toisella työnantajalla, mikä olisi pitänyt ottaa asumistuen määrää laskettaessa huomioon. A ei ole kuitenkaan hakenut asumistuen tarkistusta tulojen muutoksen johdosta, vaan tulojen muutos on käynyt ilmi vasta vuositarkistushakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta toteaa, ettei etuuden aiheeton maksaminen ole johtunut tuensaajan vilpillisestä menettelystä. Liikaa maksettu etuus on kuitenkin perittävä takaisin, ellei takaisinperinnästä luopumista joko kokonaan tai osittain ole pidettävä asiaa kokonaisuutena arvioitaessa kohtuullisena.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta toteaa, että kun otetaan huomioon liikamaksun syntyyn johtaneet seikat ja A:n taloudelliset ja muut olosuhteet, asiassa ei ole esitetty selvitystä, minkä perusteella aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä voitaisiin kohtuussyistä luopua osittainkaan.

Eri mieltä olleen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenen lausunto

Asiaa kokonaisuutena arvioiden ja A:n oma toiminta huomioon ottaen Kansaneläkelaitoksen 22.12.2016 antamaa päätöstä ei voida pitää ilmeisen virheellisenä. Kansaneläkelaitoksen olisi siten tullut pyytää vakuutetun suostumusta 22.12.2016 antamansa päätöksen oikaisuun tai hakea päätöksen poistamista.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati takaisinperinnästä luopumista kokonaisuudessaan tai takaisinperinnän kohtuullistamista. Lisäksi A vaati sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan eriävän mielipiteen jättäneen jäsenen kannan huomioimista.

A perusteli vaatimustaan sillä, että Kansaneläkelaitoksen olisi tullut pyytää hänen suostumuksena 22.12.2016 antamansa päätöksen oikaisuun tai hakea päätöksen poistamista. A vetosi myös siihen, ettei hän ollut tietoisesti nostanut tukia liikaa ja oli toimittanut Kansaneläkelaitokseen palkkalaskelmat työttömyystukien vuoksi. Kansaneläkelaitos teki asumistuen tarkistuksen, mutta ei ottanut huomioon hänen toista työtään, jota koskevan työsopimuksen hän oli jo aiemmin toimittanut Kansaneläkelaitokselle. A oli tästä syystä olettanut kyseisen työn tulleen huomioiduksi. Edelleen A vetosi siihen, että hänen työsopimuksensa molemmalle työnantajalle on niin sanottu nollatuntisopimus.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin. Kansaneläkelaitoksen 7.2.2018 antama päätös poistettiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Sovellettavat säännökset ja niitä koskevat esityöt

Yleisestä asumistuesta annetun lain 38 §:n 1 momentin mukaan jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Saman pykälän 2 momentin mukaan päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.

Laki yleisestä asumistuesta tuli voimaan 1.1.2015 ja samassa yhteydessä lakiin lisättiin edellä mainittu 38 §:n 2 momentin viimeinen virke. Lain esitöissä (HE 52/2014 vp) säännöstä on lyhyesti kommentoitu muun ohella viittaamalla asianosaisen muutoksenhakuoikeuteen myös asiavirheen korjaamista koskevan päätöksen osalta sekä toteamalla, että säännös vastaa asiallisesti hallintolain 50 §:n säännöstä.

1.1.2004 voimaan tulleen hallintolain 50 §:ssä säädetään päätöksen asiavirheen korjaamisesta ja pykälän 2 momentin viimeisessä virkkeestä mahdollisuudesta korjata asianosaisen menettelystä aiheutunut ilmeinen virhe asianosaista kuulematta. Hallintolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 72/2002 vp), joka ei vielä sisältänyt edellytystä virheen ilmeisyydestä, on 50 §:n 2 momentin viimeisen virkkeen osalta todettu muun muassa, että: "Ehdotuksen mukaan suostumusta ei kuitenkaan tarvittaisi tilanteissa, joissa asianosainen on itse omalla menettelyllään aikaansaanut päätöksen virheellisyyden. Tällä viitataan lähinnä niihin tilanteisiin, joissa on kysymys asianosaisen vilpillisestä menettelystä tai vakavasta laiminlyönnistä. Säännös ei kuitenkaan ehdottomasti edellyttäisi asianosaisen menettelyltä tahallisuutta, vaan korjaamisen perusteena voisi olla myös asianosaisen erehdykseen tai huolimattomuuteen perustuva virheellisten tietojen antaminen. Korjaamismenettelyyn ryhtyminen riippuisi viime kädessä viranomaisen harkinnasta."

Virheen ilmeisyyttä koskeva edellytys lisättiin lakiin eduskuntakäsittelyn aikana ja hallituksen esityksen johdosta annetussa hallintovaliokunnan mietinnössä (HaVM 29/2002 vp) on sen osalta todettu, että: "Virheet saattavat johtua esimerkiksi virheellisestä tai puutteellisesta asian selvittämisestä, jolloin on usein hankalaa päätellä, onko virhe aiheutunut viranomaisesta vai asianosaisesta. Asianosainen on voinut myös jättää hakemuksensa puutteellisena, mutta viranomainen on kuitenkin ottanut asian ratkaistavakseen ja tehnyt virheellisen päätöksen. Tällaisessa tilanteessa virhe on aiheutunut sekä asianosaisen että viranomaisen menettelystä. Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttia selvennettäväksi siten, että asianosaisen suostumusta ei tarvita, jos asianosaisen omasta menettelystä aiheutunut virhe on ilmeinen. Hallintovaliokunnan ehdottamassa muodossa 50 §:n 2 momentin viimeinen virke kuuluu seuraavasti: Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä."

Asian vaiheet

A on hakenut Kansaneläkelaitokselle 1.12.2016 saapuneella hakemuksella asumistuen vuositarkistusta 1.2.2017 lukien. Hakemuksessaan hän on ilmoittanut saaneensa palkkaa 1.398,35 euroa kuukaudessa ajalta 16.10. - 15.11.2016 ja hakeneensa myös työttömyysetuutta. A on kertonut olevansa töissä vuokratyöyrityksessä niin sanotulla nollasopimuksella, jolloin töiden määrä voi jäädä vähäiseksi, minkä johdosta hän on ajoittain oikeutettu työttömyysetuuteen. Lisäksi A on kertonut hakevansa työttömyysetuutta joka kuukausi, vaikka tietäisi ettei saa tukea, koska tällöin kaikki palkkalaskelmat tulevat Kansaneläkelaitokseen.

Kansaneläkelaitos on 22.12.2016 antamallaan päätöksellä tarkistanut A:n asumistuen vuositarkistuksena 1.2.2017 alkaen. Tuen määrä 1.2.2017 alkaen on ollut 243,41 euroa kuukaudessa. Päätöksessä on ilmoitettu A:n palkkatulon lasketun ajalta 1.2. - 31.10.2016 saadun palkan 10.729,98 euroa perusteella. Palkkatulo on arvioitu palkkakertymästä, koska kuukausitulot vaihtelevat. Kuukausipalkan 1.192,22 euron perusteella on arvioitu soviteltavan peruspäivärahan määräksi 250,48 euroa kuukaudessa.

A on hakenut Kansaneläkelaitokselle 15.1.2018 saapuneella hakemuksella asumistuen vuositarkistusta 1.2.2018 lukien. Hän on ilmoittanut saaneensa palkkaa 2.000 euroa kuukaudessa ajalta 1.12. - 30.12.2016.

Kansaneläkelaitos on 7.2.2018 antamallaan päätöksellä oikaissut 22.12.2016 annettua päätöstä, koska tuloarvio on ollut virheellinen ja kaikkia työnantajia ei ole huomioitu päätöksessä. Asumistuki on lakkautettu 1.2.2017 alkaen. Päätöksen mukaan asumistukea maksetaan vain, jos sen määrä ylittää 15 euroa kuukaudessa. A:n tulot on päätöksessä arvioitu keskiarvotulona. Päätöksen mukaan oikaisu ei ole edellyttänyt A:n suostumusta, koska virhe on ollut ilmeinen ja se on aiheutunut ruokakunnan omasta menettelystä.

Kuultuaan A:ta Kansaneläkelaitos on 9.4.2018 antamallaan päätöksellä päättänyt periä häneltä takaisin ajalta 1.2.2017 - 28.2.2018 syntyneen liikamaksun kokonaisuudessaan. A on hakenut sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa muutosta Kansaneläkelaitoksen 9.4.2018 antamaan päätökseen ja vaatinut takaisinperinnästä luopumista tai sen kohtuullistamista. Kansaneläkelaitos on sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalle A:n valituksen johdosta antamassaan lausunnossaan ilmoittanut muun muassa, että vuositarkistuksessa on selvinnyt A:n saaneen palkkatuloja huomioitua enemmän ja että työnantajia on ollut useampia.

Asiakirjoista ilmenevä selvitys

Asiassa on esitetty Kansaneläkelaitokselle ennen sen 22.12.2016 antamaa asumistukipäätöstä toimitetut A:n palkkaerittelyt työnantajalta X Oy ajalta 16.8. - 31.8.2016 sekä ajalta 16.10. - 31.10.2016. Asumistukipäätöksen antamisen jälkeen Kansaneläkelaitokselle on toimitettu palkkalaskelmia ajoilta 1.3. - 1.8.2017 A:n työskentelystä työnantajalla Y Oy. Palkkalaskelmissa työsuhteen alkamispäiväksi on kirjattu 20.1.2017. Edellä mainitut palkkaerittelyt ja -laskelmat on Kansaneläkelaitoksen sähköisen järjestelmän merkintöjen mukaan toimitettu työttömyysturva-asiaan. Edelleen asiakirjoissa on Kansaneläkelaitokselle toimitettu 7.2.2018 päivätty A:n työeläkeote, josta ilmenee hänellä olleen työsuhteestaan X Oy:öön palkkatuloja helmikuusta 2017 lähtien. Työeläkeotteen mukaan A:lla on lisäksi ollut palkkatuloja kolmannelta työnantajalta ajalta 19.1. - 22.1.2017 ja neljänneltä työantajalta helmi- ja maaliskuussa 2017.

Asian oikeudellinen arviointi

Yleisestä asumistuesta annetun lain 38 §:n 2 momentin viimeisessä virkkeessä säädetty on poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan päätöksen oikaisu asianosaisen vahingoksi edellyttää häneltä saatua suostumusta tai lainvoimaisen päätöksen poistamista. Päätöksen oikaisu asianosaisen vahingoksi ilman hänen suostumustaan voi tulla kyseeseen vain tilanteissa, joissa ensinnäkin virhe on ilmeinen eli päätöksessä oleva virhe on selkeä ja riidaton. Toiseksi virheen tulee liittyä asianosaisen omaan toimintaan tai toimimatta jättämiseen. Asiassa tulee voida osoittaa asianosaisen antaneen esimerkiksi vääriä tietoja tai laiminlyöneen muutoin velvollisuuksiaan.

Vakuutusoikeus katsoo ottaen huomioon 1.12.2016 toimitettu tarkistushakemus, työeläkeotteesta ilmenevät A:n ansiot ajalla 19.1. - 22.1.2017 ja palkkaerittelyistä ilmenevä 20.1.2017 alkanut työsuhde, että asiassa ei ole osoitettu 22.12.2016 annetussa päätöksessä huomioitujen tulotietojen olleen päätöksen tekohetkellä vallinneiden olosuhteiden vastaisia. Päätöksellä myönnetyn etuusjakson alkaessa 1.2.2017 tuen perusteena olevat tiedot sitä vastoin eivät ole enää vastanneet A:n tosiasiallisia ansio- ja työsuhdetietoja, minkä johdosta päätöstä on tullut oikaista. Ottaen kuitenkin huomioon päätöksen tekohetken jälkeen ennen etuusjakson alkamista tapahtuneet muutokset työsuhteissa ja tulotiedoissa, ei päätöksen virheellisyyttä voida pitää laissa tarkoitetulla tavalla ilmeisenä. Vakuutusoikeus katsoo lisäksi, ettei asiassa ole osoitettu A:n antaneen Kansaneläkelaitokselle 1.12.2016 toimittamassaan asumistuen tarkistushakemuksessa virheellistä tietoa työsuhteistaan tai palkkatiedoistaan. Asiakirjoista ei myöskään riittävällä tavalla ilmene, että A olisi jättänyt ilmoittamatta ennen 22.12.2016 annettua päätöstä muuttuneista työnantaja- tai palkkatiedoistaan eikä hänen ole muutoinkaan osoitettu omalla menettelyllään aiheuttaneen päätöksen virheellisyyttä.

Vakuutusoikeus toteaa, että yleisestä asumistuesta annetun lain 38 §:n 2 momentin viimeisessä virkkeessä säädetyn edellytyksen ei voida asiassa esitetyn selvityksen perusteella katsoa täyttyvän. Kansaneläkelaitoksen ei olisi siten tullut ryhtyä 22.12.2016 annetun päätöksen korjaamiseen eikä lakkauttaa asumistukea takautuvasti 7.2.2018 annetulla päätöksellä ilman A:n suostumusta tai hakematta 22.12.2016 antamansa lainvoimaisen päätöksen poistamista. Takaisinperintään on valituksenalaisella päätöksellä näin ollen ryhdytty virheellisessä järjestyksessä, minkä vuoksi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan 11.12.2018 antama valituksenalainen päätös kumotaan ja tämän valitusasian ratkaisemisen yhteydessä siihen liittyvä Kansaneläkelaitoksen 7.2.2018 antama päätös poistetaan.

Lainkohdat

Laki yleisestä asumistuesta 38 §
Laki oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa 19 § 3 mom.

 
Julkaistu 14.1.2020