VakO 48:2025

A:n peruspäiväraha oli hylätty, koska A:n oli katsottu kieltäytyneen opiskelupaikasta ilman pätevää syytä kevätlukukaudella 2024. A oli saanut opiskelupaikan kevään 2023 yhteishaussa ja ilmoittautunut poissaolevaksi lukuvuodeksi 1.8.2023–31.7.2024. Vakuutusoikeus katsoi, että A:lla oli ollut pätevä syy kieltäytyä opiskelupaikasta varusmiespalvelunsa perusteella syyslukukaudella 2023. Oppilaitokselta saadun uuden selvityksen mukaan opintojen aloittamista kesken lukuvuotta ei ole arvioitu suositeltavaksi eikä käytännössä mahdolliseksi johtuen koulutuksen moduulirakenteesta ja opintojen sisällön luonteesta, jotka edellyttävät opintojen suorittamista kronologisesti edeten. Vakuutusoikeus katsoi, että A:lla oli ollut pätevä syy kieltäytyä opiskelupaikasta myös kevätlukukaudella 2024.

Esitiedot

Kansaneläkelaitos hylkäsi A:n peruspäivärahahakemuksen 15.12.2023 alkaen, koska työvoimaviranomaisen antaman työvoimapoliittisen lausunnon mukaan A oli työttömyysturvalaissa tarkoitettu koulutusta vailla oleva nuori, joka oli ilman pätevää syytä jättänyt hakematta lukioon tai soveltuvaan ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen, tai kieltäytynyt mainitusta koulutuksesta.

A haki muutosta Kansaneläkelaitoksen 5.2.2024 antamaan päätökseen ja vaati, että hänelle myönnetään peruspäiväraha 15.12.2023 alkaen. A vetosi siihen, että hän sai opiskelupaikan kevään 2023 yhteishaussa, mutta pystyi aloittamaan opinnot vasta syyslukukaudella 2024 johtuen 14.12.2023 saakka kestäneestä varusmiespalveluksestaan ja siitä, että kyseiset opinnot aloitetaan syksyisin.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

Työttömyysturvalain 2 luvun 13 §:n mukaan alle 25-vuotiaan nuoren, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta (koulutusta vailla oleva nuori), on tullut hakea edellisessä syyslukukaudella alkavia opintoja koskevassa haussa vähintään kahta opiskelupaikkaa, joiden opiskelijaksi ottamisen perusteet hän täyttää. Opinnot voivat olla tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta tai ainoastaan peruskoulun oppimäärän suorittaneella 10 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja lukio-opintoja. Koulutukseen hakeutumisvelvollisuutta ei voi täyttää hakeutumalla työvoimakoulutukseen. Syyslukukauden katsotaan alkavan 1 päivänä syyskuuta.

Koulutusta vailla olevalla nuorella ei ole oikeutta työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen syyslukukauden alkamisesta lukien, jos hän on ilman pätevää syytä:

a) jättänyt hakematta opiskelupaikkaa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla;

b) omalla menettelyllään aiheuttanut, ettei tule valituksi 1 momentissa tarkoitettuun opiskelupaikkaan;

c) muulla tavalla kieltäytynyt 1 momentissa tarkoitetusta opiskelupaikasta.

Työttömyysturvalain 2 luvun 14 §:n mukaan työllistymissuunnitelmassa ja sitä korvaavassa suunnitelmassa voidaan sopia opiskelupaikan hakemisesta 13 §:stä poiketen sekä opiskelupaikan hakemista korvaavista toimista, jos syynä on:

1) nuoren terveydentila;

2) nuoren oppimisvaikeudet;

3) nuoren kielitaito;

4) nuoren erityinen suuntautuminen tiettyihin opintoihin; tai

5) muu edellä mainittuihin verrattava seikka.

Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna seikkana ei pidetä asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamista, ellei siihen ole erityistä syytä.

Työttömyysturvalain 2 luvun 15 §:n mukaan koulutusta vailla olevalla nuorella on pätevä syy 13 §:n 2 momentissa tarkoitettuun menettelyynsä 14 §:n 1 momentin 1–3 ja 5 kohdassa tarkoitetusta syystä. Opintojen keskeyttämisen osalta edellytetään lisäksi, ettei opintoja ole ollut mahdollista järjestää nuoren terveydentila, oppimisvaikeudet ja kielitaito huomioon ottaen.

Työttömyysturvalain 2 luvun 16 §:n mukaan koulutusta vailla olevalla nuorella, joka on menettänyt oikeutensa työttömyysetuuteen 13 §:n 2 momentissa taikka 14 §:n 3 momentissa säädettyjen rajoitusten takia, on oikeus työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen, jos:

1) hän on suorittanut tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia

antavan koulutuksen; tai

2) hän on toiminut vähintään 21 kalenteriviikon ajan 2 a luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

A on asiassa saadun selvityksen mukaan valittu opiskelijaksi syksyllä 2023 alkavaan luonnonvara-alan

ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen X ammattikorkeakouluun. A on kuitenkin siirtänyt opintojensa aloittamista vuodella syksyyn 2024, joten hänen on katsottava muulla tavalla kieltäytyneen opiskelupaikasta.

A on perustellut menettelyään sillä, että hän on suorittanut varusmiespalvelusta 2.1.–14.12.2023 ja hän ei tämän vuoksi ole voinut aloittaa opintojaan syksyllä 2023. Lisäksi X ammattikorkeakoulu on hyväksynyt hänen poissaolonsa lakisääteisenä poissaolona lukuvuodelle 2023–2024. A:n mukaan opinnot aloitetaan täysipäiväisessä opiskelumallissa paikan päällä syksyisin.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta toteaa, että varusmiespalveluksen suorittaminen ajalla 2.1.–14.12.2023 ei ole työttömyysturvalain mukaan pätevä syy lykätä opintojen aloittamista suoraan vuodella syksyyn 2024. A ei ole esittänyt selvitystä sellaisesta oppilaitoksen puolella olevasta esteestä, jonka vuoksi hän ei olisi voinut aloittaa opintoja kevätlukukaudella 2024, sillä varusmiespalvelus on päättynyt jo 14.12.2023. A ei ole esittänyt muutakaan pätevää syytä opintojen lykkäämiselle vuodella. Henkilön kieltäydyttyä koulutuksesta ilman pätevää syytä työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen syyslukukauden alkamisesta lukien. Kansaneläkelaitos on tämän vuoksi voinut evätä A:n peruspäivärahan 15.12.2023 alkaen valituksenalaisen päätöksen mukaisesti. Kansaneläkelaitoksen päätöstä ei muuteta.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki vakuutusoikeudelta muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati oikeutettujen tukien myöntämistä.

A viittasi koulultaan saamaansa opiskelutodistukseen, josta ilmenee syksyn 2023 ja kevään 2024 lukukausien poissaolojen olleen lakisääteisen syyn nojalla. A oli ollut varusmiespalveluksessa ajalla 2.1.–14.12.2023 yhteensä 347 päivää, minkä vuoksi opintojen aloitus syksyllä 2023 ei ollut ollut mahdollista. Tämän vuoksi opintojen alkua oli siirretty yliopistolain 39 §:n mukaisesti heti seuraavaan mahdolliseen aloitusaikaan eli syksyyn 2024. X ammattikorkeakoulu ei anna aloittaa kyseisiä opintoja keväisin, sillä kurssit järjestetään kerran lukuvuoden aikana ja kevätlukukauden kurssien esitietovaatimuksena ovat syyslukukauden kurssit. A:n mukaan opintojen alun siirto vuodella oli siis ollut oppilaitoksesta johtuva, lakisääteinen yliopistolain mukaan ja ainoa mahdollinen vaihtoehto. Näin ollen A katsoi olevansa oikeutettu asianmukaisiin tukiin työttömyysajanjaksoltaan 15.12.2023–1.4.2024.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja Kansaneläkelaitos määrättiin maksamaan A:lle peruspäivärahaa 15.12.2023 alkaen, mikäli hän muutoin täytti sen saamisen edellytykset. Asia palautettiin Kansaneläkelaitokselle toimenpiteitä varten.

Vakuutusoikeuden perustelut

Työttömyysturvalain 2 luvun 13 §:n 1 momentin mukaan alle 25-vuotiaan nuoren, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta (koulutusta vailla oleva nuori), on tullut hakea edellisessä syyslukukaudella alkavia opintoja koskevassa haussa vähintään kahta opiskelupaikkaa, joiden opiskelijaksi ottamisen perusteet hän täyttää. Opinnot voivat olla tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta tai ainoastaan peruskoulun oppimäärän suorittaneella 10 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja lukio-opintoja. Koulutukseen hakeutumisvelvollisuutta ei voi täyttää hakeutumalla työvoimakoulutukseen. Syyslukukauden katsotaan alkavan 1 päivänä syyskuuta.

Saman pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan koulutusta vailla olevalla nuorella ei ole oikeutta työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen syyslukukauden alkamisesta lukien, jos hän on ilman pätevää syytä:

a) jättänyt hakematta opiskelupaikkaa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla;

b) omalla menettelyllään aiheuttanut, ettei tule valituksi 1 momentissa tarkoitettuun opiskelupaikkaan;

c) muulla tavalla kieltäytynyt 1 momentissa tarkoitetusta opiskelupaikasta.

Työttömyysturvalain 2 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan työllistymissuunnitelmassa ja sitä korvaavassa suunnitelmassa voidaan sopia opiskelupaikan hakemisesta 13 §:stä poiketen sekä opiskelupaikan hakemista korvaavista toimista, jos syynä on:

1) nuoren terveydentila;

2) nuoren oppimisvaikeudet;

3) nuoren kielitaito;

4) nuoren erityinen suuntautuminen tiettyihin opintoihin; tai

5) muu edellä mainittuihin verrattava seikka.

Saman pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna seikkana ei pidetä asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamista, ellei siihen ole erityistä syytä.

Työttömyysturvalain 2 luvun 15 §:n mukaan koulutusta vailla olevalla nuorella on pätevä syy 13 §:n 2 momentissa tarkoitettuun menettelyynsä 14 §:n 1 momentin 1–3 ja 5 kohdassa tarkoitetusta syystä.

Työttömyysturvalain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 134/2012 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on työttömyysturvalain 2 luvun 14 §:n osalta todettu, että asepalveluksen tai siviilipalveluksen suorittaminen ei olisi peruste poiketa koulutukseen hakuvelvollisuudesta muuten kuin erityisestä syystä. Poikkeamiselle olisi erityinen syy lähinnä silloin, kun opintojen aloittaminen ennen asepalvelusta tai siviilipalvelusta tai välittömästi näiden jälkeen ei olisi oppilaitoksesta johtuvasta syystä mahdollista.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A on saanut opiskelupaikan X ammattikorkeakoulusta. A on ilmoittautunut poissaolevaksi lukuvuodeksi 1.8.2023–31.7.2024, koska hän on suorittanut asepalveluksen ajalla 2.1.2023–14.12.2023. A on ilmoittautunut läsnä olevaksi 1.8.2024 alkaen. Asiassa uutena selvityksenä esitetyn opiskelutodistuksen ja opinto-ohjaajan lausunnon mukaan kevätlukukaudella ei ole ollut tarjolla tutkintoon pakollisena kuuluvia ensimmäisen vuoden opintoja ensimmäistä kertaa opintonsa aloittavalle opiskelijalle. Lisäksi opinto-ohjaajan lausunnon mukaan A:ta oli ohjeistettu pidentämään poissaoloaan koko lukuvuoden 2023–2024 kestäväksi perusteena koulutuksen toteuttamisesta johtuvat syyt. Opinto-ohjaajan lausunnon mukaan opintojen aloittamista kesken lukuvuotta ei ole arvioitu suositeltavaksi eikä käytännössä mahdolliseksi johtuen koulutuksen moduulirakenteesta ja opintojen sisällön luonteesta, jotka edellyttävät opintojen suorittamista kronologisesti edeten.

Vakuutusoikeus toteaa, että opintojen aloittamatta jättämistä on pidettävä työttömyysturvalaissa tarkoitettuna muuna kieltäytymisenä opiskelupaikasta. A:lla voidaan kuitenkin katsoa olleen tammikuussa 2023 alkaneen asepalveluksen perusteella pätevä syy sille, että hän on kieltäytynyt opiskelupaikasta syyslukukaudella 2023, koska asepalvelus on alkanut ennen lukuvuoden alkamista. A:n asepalvelus on kuitenkin päättynyt jo 14.12.2023 eli ennen kevätlukukauden 2024 alkamista. Vakuutusoikeus katsoo asiassa esitetyn opiskelutodistuksen ja opinto-ohjaajan lausunnon perusteella, ettei A ole voinut aloittaa opintojaan ennen syyslukukautta 2024. A:lla on siten ollut oppilaitoksesta johtuva syy opintojen aloittamiselle vasta syyslukukaudella 2024 ja näin ollen laissa tarkoitettu pätevä syy kieltäytyä opiskelupaikasta vielä kevätlukukaudella 2024. Näin ollen A:lla on oikeus peruspäivärahaan 15.12.2023 alkaen, mikäli hän muutoin täyttää sen saamisen edellytykset.

Lainkohdat

Työttömyysturvalaki 2 luku 13 § 1 ja 2 mom., 14 § 1 ja 2 mom. sekä 15 §